Hei kaikki vanhemmat ja kodin tärkeät aikuiset!

Kyseisessä kirjeessä tulen nostamaan esiin erilaisia näkökulmia lasten kanssa käytäviin pelaamiseen ja ruutuaikaan liittyviin keskusteluihin. Halutessasi voit hyödyntää kyseisiä vinkkejä oman lapsesi kanssa. Jos kirje herättää sinussa ajatuksia tai huolia omaa lastasi kohtaan, mistä haluaisit päästä kanssani keskustelemaan, ole minuun rohkeasti yhteydessä.

Jotta pelaamiseen luodut säännöt tukisivat lasta parhaiten, ne on hyvä pyrkiä luomaan lapsen kanssa keskustellen. Lapsen kanssa voi jutella siitä, mikä pelaamisessa on erityisen kivaa, mitä pelissä tapahtuu ja onko hän pelin aikana yhteydessä muiden samaan aikaan pelaavien lasten kanssa. Lapselle voi osoittaa kiinnostusta sitä kohtaan millaisissa kohdissa peliä olisi hyvä tauottaa ja mitkä ovat pelin etenemisen kannalta tärkeimpiä eli milloin pelin lopettaminen todennäköisesti tuntuisi kaikkein vaikeimmalta.

Pelaamisen sääntöjä miettiessä, on tärkeää pohtia muutamia arjen asioita. Jääkö lapselle pelaamisen jälkeen aikaa tavata ystäviä (todellisessa elämässä, ei pelimaailmassa), aikaa perheen yhteiselle tekemiselle, kotitehtäville, ruoka-ajoille, mahdollisille ikätasoisille kotitöille, nukkumiselle ja sopivalle määrälle liikuntaa. Siihen, miten paljon näille asioille tulisi jäädä, on jokaisen perheen itsensä päätettävissä ja yhdessä sovittavissa. Lasta tukee kuitenkin parhaiten tutut ja toistuvat rutiinit ja ajat ruoka-aikojen, nukkumaan menoaikojen ja muiden arkeen liittyvien toimien osalta.

Jos pelaamisen rajaaminen aiheuttaa lapsen kanssa suuria haasteita ja herättää lapsella paljon kiukun tunteita, voi vanhempi yhdessä pysähtyä lapsen kanssa miettimään, mikä pelaamisessa lasta suuresti miellyttää, miksi olisi kiva käyttää niin paljon aikaa pelaamiseen. Lapselle voi asiasta keskustellessa myös selventää, miksi pelaamisen rinnalla on tärkeää olla arjen rytmiä ja rutiinia ja miksi ne ovat aikuisen mielestä tärkeitä ja merkityksellisiä asioita perheen ja lapsen elämässä.

Pelimaailma voi olla lapselle tärkeä paikka kokea onnistumisen kokemuksia, havaita omaa kehitystään ja oppia sietämään epäonnistumisen tunteita. Lapsen on siis mahdollista oppia ja kehittyä pelaamisen parissa eli pelaamiseen käytettyyn aikaan liittyy myös paljon hyviä asioita, jotka voi lapselle myös osoittaa. Lasta voi myös välillä kehua ja ihailla hänen pelitaitojensa tai pelin ohella kehittyvien tunnetaitojen tullessa näkyviin. Halutessaan vanhempi voi keskittyä vain olemaan läsnä lapsen pelatessa ja tutustua sitä kautta lapsen mielenkiintoon peliä kohtaan.

Alla olevan linkin kautta löytyy vinkkejä pelisääntöjen luomiselle sekä Digirepun pelisääntöpohja, mitä vanhemmat voivat halutessaan hyödyntää perheen omia pelisääntöjä lapsen kanssa luodessaan.

Hyvä paha digipeli – voiko lapsen rikkoa pelisäännöillä? - Pelituki

Pienten lasten kanssa on hyvä totutella pelaamisen aikaansaamiin tunteisiin. Pelaamiseen on hyvä tutustua lapsen kanssa yhdessä ja pienin annoksin. Vanhempi voi näyttää omalla esimerkillään mallia siitä, miltä pelaamisen yhteydessä heräävät tunteet tuntuvat ja miten niiden kanssa voi pärjätä.

Vanhempi voi sanottaa omaa harmistumistaan siitä, ettei onnistunut toivomallaan tavalla tai kertoa pelin lopettamisen vaikeudesta, kun pelin imu houkuttelisi kokeilemaan tiettyä tasoa vielä kerran. Näin lapsi näkee miten kyseisten tunteiden kanssa voi pärjätä ja millaisin keinoin niistä voi selviytyä.

Lapselle pelaaminen voi rinnastua ikätasosta ja persoonasta riippuen enemmän tai vähemmän leikkimiseen. Näin ollen lapsi voi kehittää leikki- sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojaan pelaamisen yhteydessä. Tosi- ja pelimaailmassa tapahtuvan leikin tasapaino on kuitenkin tärkeä ja todellisessa vuorovaikutuksessa kehittyviä vuorovaikutustaitoja ei voi kokonaan pelimaailma korvata.

Pienellä lapsella ei ole vielä kyvykkyyttä säädellä omaa ajankäyttöään ja sietää pelaamiseen liittyvää riippuvuuden tunnetta siten, että hän pystyisi itse lopettamaan pelaamisen peliajan sovitusti loppuessa. Vanhemman on tärkeää tukea lasta tässä ennakoimalla lapselle peliajan loppumista sekä juttelemalla lapselle peliajan loppumisen herättämistä tunteista ja siihen liittyvistä käytännön vaikeuksista kuten pelin keskeneräisyydestä.

Lapsen kanssa voidaan sopia, että yhdessä sovittuja pelaamiseen liittyviä sääntöjä kokeillaan esimerkiksi viikon ajan ja tämän jälkeen sekä lapsi että vanhempi saavat kertoa omia kokemuksiaan sääntöihin liittyen ja tarpeen ilmetessä niitä voidaan muokata.

Kahden tai useamman vanhemman perheissä, säännöistä on hyvä keskustella ensin aikuisten kesken. Jos lapsi elää arkeaan useissa kodeissa, olisi lapsen etu, että hänen arjessaan mukana olevat aikuiset olisivat pelaamiseen liittyvistä säännöistä mahdollisimman yhtä mielisiä. Aikuiset voivat keskustella omista arjen aikatauluistaan sekä siitä, millaisia toiveita tai ajatuksia heillä on lapsen peliaikojen suhteen. Aikuiset voivat myös keskustella keskenään mahdollisista huolistaan ja toiveistaan lapsen pelaamiseen liittyen. Kun lapsen arjessa mukana olevat aikuiset ovat löytäneet niin sanotun yhteisen sävelen lapsen peliaikojen suhteen, heidän on helpompi keskustella lapsen kanssa pelisääntöjen luomisesta tarjoten lapselle mallia rakentavasta ja toisia kunnioittavasta tavasta neuvotella ja sopia asioita.

Halutessaan vanhempi voi jutella lapsensa ystäväpiirin aikuisten kanssa kyseisten perheiden peliajoista ja sopia yhteisistä peliaikaan liittyvistä linjauksista kaverikyläilyjen aikana. Jokaisella vanhemmalla on oikeus toivoa, että oman lapsen ei annettaisi pelata kaverikyläilyn aikana lapselle ikärajansa puolesta sopimattomia pelejä.

Alla olevan linkin kautta pääset selaamaan erilaisia esimerkkejä pelaamiseen liittyvien sääntöjen luomisen tueksi.

https://ehyt.fi/uutishuone/blogit/kenella-on-peliohjain-pelikasvatus-lapsiperheessa/

Vanhemmalla on lapsen käyttämistä laitteista ja niiden käyttöjärjestelmistä riippuen erilaisia mahdollisuuksia halutessaan rajata lapsen ruutuaikaa laitteen välityksellä.

Tällaisia keinoja ja sovelluksia ovat esimerkiksi Google Family Link, Screen Time, pelikonsolien omat toiminnot ruutuaikojen asettamiselle sekä langattoman verkon käytön rajaaminen.

Näistä ruutuajan rajaamisen keinoista voit lukea lisää alla olevan linkin kautta.

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/median-kayttoa-rajaavat-sovellukset-ja-laitteiden-ruutuaika-asetukset/

Pienen lapsen kanssa keskustelun tueksi on joskus tarpeen ja hyvä ottaa erilaisia kuva-avusteita ja lapsen kanssa yhdessä tehtäviä keskustelua tukevia tehtäviä. Pienen lapsen voi olla vaikea ymmärtää pelaamiseen liittyvää sanastoa ja aikuisen tarvetta rajata lapsen pelaamiseen käyttämää aikaa. Alla olevasta linkistä vanhempi voi hakea itselleen soveltuvaa konkreettista tukea keskustelun käymisen tueksi.

https://pelituki.fi/digireppu/

Jokaisella perheellä on omasta arjestaan ja elämäntilanteestaan riippuen erilaisia haasteita ja vanhempien jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Vanhempi saattaa kokea oman ruutuaikansa käytön omia voimavarojaan kasvattavana tekijänä ja siten myös esimerkiksi oman pelaamisen ja sosiaalisen median käyttöaikaa olisi hyvä tarkastella kriittisellä silmällä, omien voimavarojensa mukaisesti.

Jokainen lapsi kaipaa vanhemmaltaan läsnäoloa ja vuorovaikutusta saaden siten kokemuksen siitä, että itselle tärkein aikuinen kuulee ja näkee hänet. Näitä tilanteita vanhempi voi pyrkiä tarjoamaan lapselleen pienissä hetkissä lapsen kanssa jutellen, leikkien tai yhdessä yhteistä ruutuaikaa käyttäen. 

Perhe voi yhdessä päättää, mitkä arjen tilanteet päätetään yhteistuumiin vapauttaa ruutuajasta, kuten esimerkiksi iltapala tai nukutushetket. Näin arkeen on kenties mahdollista luoda koko perheen yhteisiä ruuduttomia hetkiä.

https://pelituki.fi/staging/wp-content/uploads/2019/10/Huomaatko_minut_opas_Pelituki.pdf

Ystävällisin terkuin,

Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin koulujen ja eskareiden kuraattori Liisi Koistinen